Jos kaiken tämän pimeän voisin antaa taustaksi.
Niille hetkille, joiden valo kantaa elämän.
Ei  kukaan ei minuun uskoisi tai luottaisi, mutta ...
minä olisin tosi ja vahva.

Muilta en odota samaa kuin itseltäni.
Elämä on.
Ihminen on.
Ihmisen kokoinen.

Mielenpäällä

Sanoinko jo?

~*~ 

Melkein.
Unohdin.

  ~*~

Jotain tärkeää.

Nokivalkea

Olit kipinä. Minä sytyin.

Olen palava kivi, olen turvemaa.
Mikä syttyi, ei tule sammumaan.

Kytee, hehkuu ja roihuaa;
sama tuli monimuodoissaan.

Säikeitä hetkessä

Elämänlanka

Viiltävä terä

Pysähtyy vai katkaisee?
Kuolema ratkaisee
monta asiaa
vaikeaa.

Tuoksun häivähdys

Sinun hiusvärisi tuoksui mustalta, syvältä ja rikkaalta. Sinä olit kukkaisen makea ja olit värisi tuoksua vahvempi. Muistan miten tuoksuit keväältä käyttäessäsi vierasta shampoota, mutta sinun tuoksusi sen alla oli kesää ja kukkasia. Minä muistan sinun arkuutesi tuoksun, keveän kosketuksen ilmassa, jonka läpi olit kävellyt ja miten hait turvaa kainalostasi ja tuoksusi oli minun seurassani koko päivän ja yön. Sen rauhan muistan minkä tuoksu toi. Rakastan sitä tuoksua yhä. Mitään niin hellää ja hienoa en ole nuuhkaissut. Minun sydämeni särkee, niin kauan kuin muistan sinun tuoksusi.

Omaelämäkerta

"Miksi kirjoitat?" hän kysyi hennolla pienellä tytönäänellään elehtien kuin egyptiläinen tanssija. Malttamattomana odottaen liikkeelle pääsemistä ja kivaa tekemistä. "En jaksa enää elääkään." vastasin vetäen kumisaappaita jäykästi jalkoihini. Hengitin hetken polviini nojaten ja jatkoin: "Menehän edeltä, tulen ihan kohta."

Insomnia

Unta, jos vain Uni suo.
Ikiunta, jos sen sisar tuo.
Maailmani musta kaipaa mullistusta.
Uskoa uutta, en löydä mahdollisuutta;
järjestystä tähän elämääni vähän.