Vanha kansa tiesi säästämisen arvon

Piti jättää viimeisin runotorstain haaste väliin (64. saaste). Idea löytyi, mutta runo ei syntynyt vaan jäi hautumaan. Hyvä niin, tulee parempi. Vapaasti kirjottaen prosessini on pitkä. Kirjoitan silppua pöytälaatikkoon, ideoita, sanahduksia ja riimin pätkiä ja joskus ihan kokonaisen tarinan. Muutaman kuukauden unohduksen jälkeen otan pätkän esiin, katson sitä kriittisesti ja teen siitä valmiin tai jätän muhimaan myöhemmäksi. Ideoita ja haaveita on jo pieni arkullinen, mutta kuten isoäitini sanoi, sillä joka säästää on mistä ottaa.