Omaelämäkerta

"Miksi kirjoitat?" hän kysyi hennolla pienellä tytönäänellään elehtien kuin egyptiläinen tanssija. Malttamattomana odottaen liikkeelle pääsemistä ja kivaa tekemistä. "En jaksa enää elääkään." vastasin vetäen kumisaappaita jäykästi jalkoihini. Hengitin hetken polviini nojaten ja jatkoin: "Menehän edeltä, tulen ihan kohta."

Insomnia

Unta, jos vain Uni suo.
Ikiunta, jos sen sisar tuo.
Maailmani musta kaipaa mullistusta.
Uskoa uutta, en löydä mahdollisuutta;
järjestystä tähän elämääni vähän.